Kyläsuunnitelma

Humppilan kunta

Myllynkulman kyläsuunnitelma
2004
Ver 1.1
Syyskuu 2004

Myllynkulman kyläseura ry on laatinut
kyläsuunnitelman yhteistyössä
LounaPlussa ry:n alma-rahoitteisen
Plussaa lounakylille -hankkeen kanssa.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO
1.1 Suunnitelman laadinta 3

2 KYLÄN ESITTELY
2.1 Historia 3
2.2 Sijainti 3
2.3 Väestö ja asuminen 4
2.4 Elinkeinot ja yritykset 4
2.5 Palvelut 4
2.6 Yhdistys- ja yhteistoiminta 4
2.7 Merkittäviä kohteita kylässä ja alueella 5
3 KYLÄKYSELYN TULOKSET
3.1 Kyselyn toteuttaminen 5
3.2 Myllynkulman nelikenttä- eli SWOT-analyysi 6
3.3 Tulevaisuudenkuvia Myllynkulman kylästä 6
3.4 Kylän kehittämistarpeet 7
3.5 Tulevaisuuden suunnitelmia ja kylätoimintaa 9
Myllynkulman kylässä

4 YHTEYSTIEDOT 9
Toimijat kyläseurassa

Liitteet: Kartta kylästä
Palveluhakemisto

1 JOHDANTO

1.1 Suunnitelman laadinta

Myllynkulman kyläseura ry rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 12.3.2004. Sääntöjensä mukaisesti yhdistys osallistuu etujärjestönä kylää koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan kylän kannalta myönteiseen päätöksentekoon eri organisaatioissa. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma ohjekirja kylän tulevaisuuden suunnittelussa ja kehittämisessä, sekä toimii kylän yhteisenä äänitorvena esitettäessä kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia niin kuntaan kuin muihinkin organisaatioihin päin.

Kyläsuunnitelmaa lähdettiin laatimaan paikallisen maaseudun kehittämisyhdistys LounaPlussa ry:n Plussaa Lounakylille -hankkeen kyläsuunnittelukurssin puitteissa syksyllä 2003. Hankkeen vetäjänä toimii projektipäällikkö Eija Laine ja kurssin kouluttajana Johanna Henttinen.

Suunnitelman laadinta aloitettiin kyläkyselyn toteuttamisella tammikuussa 2004. Myllynkulman kyläsuunnitelma valmistui huhtikuussa 2004.

2 KYLÄN ESITTELY

2.1 Kylän historiaa

Myllynkulman kylän historiasta ei ole tiettävästi kukaan koonnut yhtenäistä esitystä erilliseksi dokumentiksi käsitellen alueen historiaa. Myllynkulmalla on sijainnut seitsemänluokkainen, kahden opettajan kansakoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1921. Koulu kuitenkin paloi korjauskelvottomaksi joululoman aikana 29.12.1962. Koulun palon myötä kylän yhteisten asioiden hoitaminen on siirtynyt kuntatasolle, josta kylä on merkittävästi kärsinyt.

Kylällä on kansakoulun perustamisen jälkeen ollut yhtä aikaa jopa kaksikin kauppaliikettä, jotka ovat sulkeneet ovensa 1960-luvulla. Myllynkulman kyläsuunnitelmaan kuuluu osana pidemmällä aikavälillä tehtävä kylää koskevan historiallisen aineiston kokoaminen ja tallentaminen.

2.2 Sijainti

Myllynkulman kylä sijaitsee vanhan Humppila-Urjala -maantien varrella, noin neljän kilometrin päässä Humppilan kirkolta. Vanhaa maantietä on jäljellä 2,5 km valtatie kahdelta valtatie yhdeksälle. Forssan kuuluisasta Koijärvestä, noin 20 km:n päästä, alkaa Koijoki tai Koenjoki, joka leimaa vahvasti Myllynkulman kylän ilmettä.

Myllynkulman kylän koordinaatit kartalla:
Pohjoinen 60 astetta 59,5 minuuttia
Etelä 60  56 
Länsi 23  21 
Itä 23  25 

Myllynkulma kattaa noin 7 km kertaa 3,5 km kokoisen alueen eli noin 25 neliökilometriä.

2.3 Väestö ja asuminen

Myllynkulman kyläseuran alueella on asukkaita lähes 200. Vakituisia asukkaita on 120 ja kesäasukkaita 70. Kylällä on 70 asuinkiinteistöä tai talokeskusta, joista kesämökkejä on 43. Kerros- tai rivitaloja alueella ei ole.

2.4 Elinkeinot ja yritykset

Myllynkulman alueeseen kuuluu Humppilan Lasin kauppa-alue, jossa toimii viidessä eri kiinteistössä 24 eri liikettä tai kauppaa. Kauppakeskus on listattu Suomen viidenneksi vilkkaimmaksi kohteeksi, jossa ei ole pääsumaksua. Päätoimisia tai aktiivisesti maanviljelystä harjoittavia tiloja alueella on 17. Erilaisia ammatinharjoittajia ja palveluyrittäjiä toimii kylällä kymmenen.

Yrittäjistä, liikkeistä, palvelun tarjoajista ja kylän asukkaista on tekeillä erillinen palveluhakemisto. Hakemistosta löytyy osoite, puhelinyhteystiedot ja sähköpostiosoitteet sekä internet-kotisivu.

2.5 Palvelut Myllynkulmalla

• valtatie kahden varrella sijaitseva Humppilan Lasin kauppakeskus, jossa 15 erillistä kauppaliikettä, mm. apteekki ja kaksi bensa-asemaa
• Humppilan Lohi
• Humppilan Lasitorni
• Humppilan Kenkämaailma
• Humppilan Taidetakomo
• Humppilan Antiikkiliike
• Myllynkulmantien varrella Hirsitalotehdas Alpo Maunu

2.6 Yhdistys- ja yhteistoiminta

Myllynkulman kylällä on toiminut aktiivisesti vuonna 1926 perustettu Myllynkulman pienviljelijäyhdistys, joka on toiminut pienviljelijöiden ammatillisena neuvontajärjestönä. Lähes kaikki kylän asukkaat ovat olleet aikanaan yhdistyksen toiminnassa innokkaasti mukana. Yhdistyksen toiminta alkoi kuitenkin hiipua ja kokousten pito loppua 1970-luvulla ja sen jälkeen. Kesällä 2003 on aloittanut toimintansa Myllynkulman kyläseura, joka on rekisteröity virallisesti 12.3.2004.

Alueella toimii kaksi metsästysseuraa: Humppilan Peura ja Humppilan Repo. Koijoki toimii metsästysseurojen rajana. Peuran metsästysmaja sekä ajanmukaiset teurastus- ja lahtikiinteistöt ovat kylän alueella Kangasniementien varrella. Kylän alueella toimii erikseen luettelematta monia koko kunnan alueella toimivia yhdistyksiä tai järjestöjä, joilla ei ole kylällä erillistä itsenäistä osastoa.

2.7 Merkittäviä kohteita kylässä ja alueella

Vanha Humppila-Urjala -maantie eli Myllynkulmantie kulkee noin puolentoista kilometrin matkan Koenjoen varrella. Tämä näkymä muodostaa maisemallisesti ehyen ja kauniin kokonaisuuden yhdessä vanhan ja uuden rakennustyylin kanssa.

Vanha Ylimyllyn pato ja myllyn rauniot sekä Alisenmyllyn paikan jäänteet muodostavat historiallisesti tärkeimmän nähtävyyden kylälle elämää antaneista vaikuttimista, joista kylä on saanut nimensä Myllynkulma. Valtatie 9, Tampere-Turku, kulkee kylän keskeltä noin kolmen kilometrin matkan Koenjoen sillalta Urjalan rajalle saakka.

Myllynkulmantien varrella on vuorineuvos Armas Puolimatkan syntymäkodin paikka, joka on kuitenkin jo purettu.

3 KYLÄKYSELYN TULOKSET

3.1 Kyselyn toteuttaminen

Myllynkulman kylän alueen asukkaille toteutettiin kyläkysely, jonka avulla koottiin tietoa asukkaiden tarpeista ja toiveista kylän toiminnan kehittämiseksi. Kyselyyn vastanneista 9 oli vakituisia- ja 8 kesäasukkaita kylässä.

Kyläkyselyyn vastanneet taloudet
Vakituisten asukkaiden osalta vastanneista alle 10 vuotta kylässä asuneita oli 4 ja yli 10 vuotta kylässä asuneita 5 kpl. Kesäasukkaat viettävät aikaansa kesämökillä keskimäärin 4-5 kuukautta vuoden aikana.

Vastanneiden perheistä:
• 5 kpl eläkeläisiä / työikäinen
• 6 kpl työikäinen
• 3 kpl lapsiperheet
• 3 kpl eläkeläinen

Toimeentulon osalta vastaukset jakautuivat seuraavasti:
– maatalous 2 kpl
– maatalous / vieraan palveluksessa 3 kpl
– yrittäjä 1 kpl
– vieraan palveluksessa 6 kpl
– vieraan palveluksessa / eläke 2 kpl
– eläkkeellä 1kpl

3.2 Myllynkulman nelikenttä- eli SWOT -analyysi

Kylän suurimpina vahvuuksina pidetään mm. hyviä kulkuyhteyksiä, luontoa ja rauhallisuutta asuinalueena. Kylän sijainti on on hyvä ja lähellä palveluita. Kylän asukkaiden keskuudesta löytyy paljon osaamista eri aloilta. Kylän suurimpina heikkouksina nähdään mm. yhteistyön vähyys kyläläisten kesken, tiedonkulun puute yhteisistä ja ajankohtaisista asioista sekä kyläläisten eri osaamisen aloista, teiden kunnossapidon heikkous, myllyn huono kunto sekä jokivarren pusikoituminen ja harva asutus.

Myllynkulman swot-analyysi
Vahvuudet Heikkoudet
– sijainti, hyvät kulkuyhteydet – asukkaiden yhteistyön puute ja passiivisuus
– avuliaisuus, naapurisopu – postin jakelu
– luonto ja ympäristö, rauhallisuus – teiden kunnossapidon heikkous
– kylän kehittyminen ja arvostus kasvaa – joen veden vähyys ja jokivarren
pusikoituminen
– palvelut lähellä – myllyn kunnon heikkous
– ahkera muuttoliikenne – läpikulkuliikenne
– vesijohto – kokoontumispaikan puute
– asukkaiden hyvä osaamistaso eri aloilta – ulkoilureitistö
– joen tuomat mahdollisuudet – tiedonkulun puute
– harva asutus
– palvelut kaukana
Mahdollisuudet Uhat
– Uudet asukkaat – väen väheneminen
– hyvä sijainti – nuorten lapsiperheiden vähyys kylätoiminnassa
– nuoret kyläläiset ja lapsiperheet – asukkaiden ikääntyminen
– yhteistyön kehittäminen – maiseman pusikoituminen
– jokimaisema ja -alue

3.3 Tulevaisuudenkuvia Myllynkulman kylästä

Tulevaisuuden kuva on kylästä kaikkien vastanneiden kesken positiivinen. Edellytyksiä kylän kehittymiselle tulevaisuudessa ovat mm. uusien asukkaiden saaminen kylälle, jolloin pyritään saamaan kylään eloisuutta, lisää lapsiperheitä sekä muuttamaan kyläkuvaa kesänviettoalueesta uusien asukkaiden ja etenkin lapsiperheiden vakituiseksi asuinalueeksi. Kylä on hyvää aluetta maanviljelyksen harjoittamiseen ja sijainti luo edellytyksiä kasvulle erityisesti yritysmäärän lisääntymisenä. Yhteistoiminnan tulee kehittyä ja lisääntyä ja erityisesti nuoria pyritään myös saamaan mukaan kylätoiminnan kehittämiseen.

3.4 Kylän kehittämistarpeet ja toimenpiteet

Vastausten lukumäärä on laskettu sen mukaan, kuinka paljon kannatusta kukin kehittämiskohde kyselyssä on saanut. Täten lukumäärä ei ole sama kuin vastanneiden lukumäärä, koska kyselyt sisälsivät useita kohtia, joita pidettiin tärkeänä kylän kehittymisen kannalta. Tärkeimpänä kehittämiskohteena kylässä koetaan yhteistyön lisäämistä ja parantamista. Toimenpiteenä kyläsuunnitelman laadinta on avain yhteistyön aloittamiseen, sekä yhteistoiminnan lisäämistä toivotaan etenkin maisemanhoidon osalta, jotta alue säilyisi perinteisenä kylämaisemana, padon ja joen alue saadaan maisemoitua sekä ylläpidettyä tienvarsien siisteyttä. Myös kylätapahtumien järjestämisen suhteen toivotaan yhteistyötä, kyläläisiä pyritään aktivoimaan mukaan kylän kehittämiseen ja toimintaan.

Omien sekä avointen kylätapahtumien kehittämisessä toivotaan huomioitavan erityisesti yhteishengen lisääminen. Kylään ehdotetaan järjestettäväksi hiihtokilpailuja, onkikisoja, juhannusjuhlia sekä erilaisia tilaisuuksia, joissa kyläläiset pääsevät tutustumaan toisiinsa ja kyläseura keräämään varoja kylätoiminnan kehittämiseen.

Kehittämistarve Toimenpide-ehdotuksia
Yhteistyön lisääminen kyläsuunnitelma
yhteistyö maisemanhoidossa
kylätapahtumien järjestäminen
kyläläisten aktivoiminen kylän kehittämiseen
Maisema ja ympäristö säilyminen kylämaisemana
padon ja joen alueen maisemointi
yhteistyö maisemanhoidossa
tienvarsien siistiminen
kiinteistöjen pitäminen asuttuina
Kylätapahtumat omia ja avoimia tapahtumia lisää
hiihtokilpailuja, onkikisoja; rahan keräys kylätmk:lle
yhteishengen lisääminen, tutustuminen kyläläisiin
juhannusjuhlat
Harrastusmahdollisuudet hiihtoladut
soutu- ja melontamahdollisuuksien kehittäminen
ulkoilureitistöt
uimarannan kunnostus
Tiedonkulun parantaminen ilmoitustaulu
kyläkirjeet
kyläseuran julkaisu esim. 1 krt / kk, jako joka kotiin
säännölliset kyläkokoukset
Yhteiset kokoontumistilat uimaranta, laiturin rakentaminen, rannalle huvimaja
patoalueesta kylätoiminnan keskus
Vanhusten palvelut asiointiliikenne
kylätaksin reitti kylän poikki
asiointiapu, kotona selviytymiseen liittyvät tukitoimet
Nuorten vapaa-ajan toiminta nuorisoseuran toiminnan kehittäminen
hiihtoladut
Rakentaminen, kaavoitus kunnan kanssa sopimus halvemmista liittymistä
lisää tontteja, tonttipörssi; lisää asukkaita
sopusoinnussa ympäristön ja luonnon kanssa
Lasten palvelut harrastusmahdollisuuksien kehittäminen
tapahtumat
Joukkoliikenne ja kulkuyht. kylätaksi
tarvekartoitus asiointiliikenteestä
koululaiskyyditys
tiestön kunnossapito
Julkiset palvelut postinkulun aikaistaminen
Kurssitoiminta tarvekartoitus
Muuta: kylän historiikin kokoaminen, haastattelut,
perimätiedon vaaliminen

Kyläsuunnitelman graafi

3.5 Tulevaisuuden suunnitelmia ja kylätoimintaa Myllynkulmalla

Kehittämisen painopisteet:

• Tiedottamisen lisääminen

• Jokimaiseman kehittäminen ja joen virkistyskäytön lisääminen

• Kokoontumispaikan saaminen kyläläisille

Kylän vapaa-ajan asukkaille tullaan laatimaan kyläkysely kesällä 2004.

4 YHTEYSTIEDOT

Toimijat kyläseurassa:

Myllynkulman Kyläseura ry:n hallitus ja varajäsenet